”Olis siinä arjessa jotain tekemistä”: Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemukset ja näkemykset osana sosiaalisen kuntoutuksen palvelun kehittämistä

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sosiaalista kuntoutusta, ihmisen arkielämää ja kuntouttavaa työtoimintaa teorian ja tutkimusaineiston kautta. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksesta omasta arjestaan, osallistumisestaan kuntouttavaan työtoimintaan sekä heidän näkemyksistään ja ajatuksistaan sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tutkimus on osa sosiaalisen kuntoutuksen palvelun kehittämistä Buusti Ry:ssä. Tässä työssä sosiaalinen kuntoutus ilmentyy niin yläkäsitteenä kuntouttavalle työtoiminnalle kuin yksittäisen palvelun näkökulmastakin ja arki toimii kokoavana käsitteenä, jossa hyvinvointi näyttäytyy. Työn tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisena asiakas näkee arkensa ja tulevaisuutensa, millainen on asiakkaan kokemus kuntouttavasta työtoiminnasta ja millaisena asiakas näkee sosiaalisen kuntoutuksen. Tutkimus toteutui laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työvalmennusyksikkö Tähtiportin kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Teoriaosuudessa käsitellään pääkäsitteinä sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa sekä arkea hyvinvoinnin näkökulmasta. Sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yläkäsitteiden alaluvut on jaettu menetelmän toteuttamiseen ja tavoitteisiin. Arkea yläkäsitteenä on jaoteltu työhön, vapaa-aikaan ja tulevaisuuteen. Tulevaisuus alateemana edustaa tulevaisuusorientoitunutta näkökulmaa elämässä ja kuntoutuksessa. Haastateltavat kokivat kuntouttavan työtoiminnan omiin tarpeisiinsa vastaavaksi toiminnaksi. Osa haastatelluista mainitsi tavoitteenaan työllistymisen, ja osa tavoitteli omina käyntipäivinään paikalle tulemista. Haastateltavat pitivät merkityksellisenä asiana toiminnassa sosiaalisten kontaktien muodostumisen ja sisällön saamisen arkipäiviin. Sosiaalisen kuntoutuksen tarve nähtiin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla, mutta siihen kuuluvien toimintojen pohdittiin myös soveltuvan osaksi kuntouttavan työtoiminnan arkea. Osa ajatteli sen voineen olla itselleen hyvä palvelu ennen kuntouttavaa työtoimintaa tai myös sen rinnalla. Osallistumismotivaatioon haastateltavat kertoivat vaikuttavan eniten oman tarpeen tunnistaminen ja tunnustaminen.This scholarly thesis explores social rehabilitation, rehabilitative work and everyday life of human’s well-being are examined through theory and research material. In the developing of the service, the customers experiences are seen important. The study is a part of the developing of the service of social rehabilitation in Buusti Ry. In this thesis social rehabilitation is expressed as a major to the rehabilitative work from the point of view of the individual service. People’s everyday life was the collecting concept in which welfare appears. The research questions were: How clients seem them everyday life and their future, how they experiences rehabilitative work and what kind of views they have about social rehabilitation. The research method was qualitative work research and the material was collected in Tähtiportti. Eight clients from the rehabilitative work were interviewed. In theoretical part there are three main concepts: social rehabilitation, rehabilitative work and everyday life. Under the social rehabilitation and the rehabilitative work concepts, there are theoretical parts on how those are part of rehabilitation and what are the goals in the functions. Theoretical part of employment, unemployment, leisure and future are under the everyday life concept. The future as a field theme represents the view of future orientation in the life and rehabilitation. The interviewees experienced that rehabilitative work was an important part in their life: they got social relations from there and they have something to do in the daytime. The interviewees kept the forming of social contacts and the getting of the contents as a significant matter in the operation. They believe that the social rehabilitation was suitable for long-term unemployed, for example. The part thought of that the social rehabilitation could be necessary before they participate in the rehabilitative work and some of them think that the social rehabilitation functions could be part of rehabilitative work. Majority of the interviewees thought that motivation to participation was more affected by recognition and confessing of their own need